Yöt jatkuvat levottomina, unet jää katkonaisiksi eikä illat ole lyhentyneet ollekaan. Ennen puoltayötä saa kuunnella vähintään puolentunnin, joskus tunnin yhtämittaista huutamista. Haluaa sitä, haluaa tätä, ei halua mitään, raivohuutoa. Maitoa tankataan hurjia määriä ja aina se loppuu kesken vaikka nälkä ei oikeastaan edes olisikaan. Kaukosäädin ja kännykät olisi pako saada keskellä yötä kouraan, ja kun se ei onnistu niin kyllä kuuluu.
Ja se oma pinnasänky on varsin kamala paikka.
Minä alan pikkuhiljaa kaivata sitä omaa aikaa taas. Saisi tunnin-pari illassa vain olla omissa oloissa. Katin kontit ja vielä mitä!
Enkä muuten kyllä laske "omaksi" ajaksi tätä keskiyötä, kun on hetken rauhallista, kun se ipana viimein on nukahtanut.
Tämä on aikaa jonka ostan velaksi, ja maksan taas kerran yöunista pois! Jostain se on nipistettävä.
ZZZzzzz
meillä saman ikäinen poika ja yöt myös muuttuneet hulluksi showksi. Joskus itkee 30min välein koko yön. Ihan pihalla ollaan että mikä auttais mutta kaipa tämä taas joku kuuluisa "vaihe". Jaksamista!
VastaaPoistaJep, noita "vaiheita" tuntuu riittävän. Ainakin noilla tänävuonna 11 ja 12vuotta täyttävillä vanhemmilla pojilla on ollut erinäisiä vaiheita menossa siitä saakka kun syntyivät :D
VastaaPoistaNyt on Taimi nukkunut muutaman yön aika hyvin, ennen puoltayötä ja vain yhdellä heräämisellä ja OMASSA SÄNGYSSÄÄN!