maanantai 30. syyskuuta 2013

Päivä ilman isiä

Isi on reissussa huomiseen.

Ulkona on ollut ajoittain hyvinkin -ei niin houkutteleva-sää.
Tänään ollaan bongattu täällä ensimmäinen räntäsade sekä rakeita. Sovittelin Taimin ulkoreissua varten toppahaalariin, joka onkin tosi pieni talvea ajatellen. Muistin puvun olleen 80-86cm mutta se onkin 74cm, eli mahtuu päälle vaan ei mahdu liikoja alle talven pakkaskeleillä. Prismassa oli ihanan värikkäitä pukuja, täytyy vinkata isille että käy hakemassa jos tämä alkaa ahdistaa.


Nyt Taimille on nyt vaihdettu ratasistuin vaunurunkoon kiinni.  Matkanteko on Taimista näin paljon mielekkäämpää, ja nyt jopa unet tulevat vaunulenkillä, mitä ei yleensä vaunukopassa tapahtunut koskaan.









Päässä pyörii tuhat ajatusta, mutta mistään ei oikein saa kiinni ja kirjoitettua ylös...
Ajatusjonossa; häät, muutto, huonekalut ja kaikki ne tylsät pakolliset hankinnat ja turhanpäiväiset lasten haluamat asiat. Sanotaan vaikka niin että olen siitä onnellisessa asemassa että kaikki suurimmat huolet liittyvät materiaaliin ja mammonaan.
Kaikki muu on oikealla tolallaan!
Mutten väitä että se tieto tekisi elämästä tällä hetkellä yhtään vähemmän stressaavaa.

perjantai 27. syyskuuta 2013

Hahmotelmia

Jos me muutettaisiin rivitaloon...

Tässä hieman suunnitelmia pohjapiirustuksen päälle tulevan kodin sisustuksesta. Huonekalut jne eivät ole mittakaavassa pohjapiirrokseen. Olohuone on 24m2 ja pienempi makuuhuone 9.5m2.
neliöt asunnossa yhteensä 82m2. pihalla kasvaa yksi puu, muista kasveista on vaikea sanoa tähän vuodenaikaan. Mutta vihreää on piha täynnä ja jotain puskiakin löytyy.
Myös linja-auto pysäkki olisi lähellä, josta pääsisi tarvittaessa kouluun bussilla. Busseja kulkee puolen tunnin välein keskustaan, ja ihan koulun ohitse.
Koulukavereitakin asuisi lähes naapurissa.





lauantai 21. syyskuuta 2013

Syöttötuoli on kaivettu esille!


Pappa ilmestyi "aamulla" ovellemme, se taisi olla täpinöissään. Pappa oli tekemässä autokauppoja ja se tahtoi lähteä koeajamaan autoehdokasta meidän isin kanssa.
Meidän isi kuorsasi silloin vielä.
Oli se saanut varoitukseksi  puhelinsoiton etukäteen, mutta papan matka Imatralta Lappeenrantaan,
ei kestänyt tarpeeksi kauaa, jotta unihiekat olisivat kerenneet varista meidän isin silmistä.
Lupasin leipoa mustikkapiirakan sillä aikaa kun miehet käyvät autoa ihmettelemässä, jotta voitaisiin juoda kahvit sitten ennen papan paluuta Imatralle.


Meidän parveke alkaa näyttää hyvin syksyiselle. Lehdet putoilevat kukista, sypressi sen sijaan rehottaa runsaana. Nämä kaikki kuvassa näkyvät, pääsevät pian turvaan, talvehtimaan mummon yläkertaan viileään huoneeseen. Ensikesänä ne ovat taas inasen suurempia ehkä.


Mustikkapiirakka ei epäonnistunut tälläkään kerralla, vaikka meidän "murutaikina mestarimme" eli isi, ei päässytkään piirakkaa murustelemaan, vaan tein itse sen yhdessä hujauksessa jotta se kerkeäisi valmistua sopivasti kahville.
Aikamoinen puhuri ja pyyhällys kävi keittiössä sillä piirakka tuli juuri uunista ulos samalla minuutilla kun miehet palasivat tyytyväisinä autokaupoilta, Pappa uuden auton omistajana ollen yhtä hymyä. Sen kunniaksi kelpasikin syödä tuoretta piirakkaa ja vaniljajäätelöä sen kaverina juhlistamassa tapahtumaa!


Kahvin aikana: Taimin pienet kauppaleikit, ostoskorissa sosetta ja maitoa.



Päivitellessäni Taimin syömishetkien mahdottomuutta, keksin ehdottaa että eikös kasattaisi se kaapissa odottava syöttötuoli, ja ihan pieniä hetkiä totutettaisiin Taimia hiljalleen siihen istumaan?
Tyttö kun istuu sylissä selkä tanakasti suorana itseään kannatellen.  Kohtahan se napsahtaa jo puolivuotta ikää Taimin mittariinkin. Voisi ruokailu helpottua jos tyttö pysyisi suurinpiirtein paikoillaan edes sen hetken.



 Taimi mukana toiminnassa

Meidän syöttötuoli on Inovi merkkinen, mukailee meidän(isin) lempi värimaailmaa. Tämä on ostettu Lekmeriltä kuukausia ennen Taimin syntymää. (Meillä on isin toimesta myös hankittuna pinkki potta, jo paljon ennen koko vauvan syntymistä) Ompahan valmiina.

 
 Koe istunta

Koe ruokailu. Vaikki istuin onkin kuppimainen, laitoimme vielä (ruman) vaahtomuovin tukemaan näitä ensi istumisia tuolissa. Tuolissa on turvavaljaat, jotta lapsi ei pääse isompanakaan nousemaan omin avuin tuolista pois. Valjaat eivät ole kuitenkaan nyt tässä koekäytössä kuvissa Taimin yllä.






 Kyllä se sotkeminen ja pyöriminen sujuu tässä tuolissakin.

perjantai 20. syyskuuta 2013

Isin hankintoja

Isi sai käydä itsekseen ja ominpäin hankkimassa Taimille syysmyssyn, ja oli löytänyt näin suloisen karvalakin!
Myös päällyspusero on Villen löytämä Reiman liikkeestä. Samaan sarjaan kuuluu myös pöksyt.








Tälläisenkin valkean karvakorvapusakan iskä oli Taimille ostanut





torstai 19. syyskuuta 2013

Marjan pikku sammakko..

.
..Hiivapalan söi, 
paisui niinkuin taikina ja päänsä kattoon löi.


Puhkas katon,
 huis hais hois, 
hotki pilvet,
 huis hais hois, 
popsi tähdet
 huis hais hois.
Ja kuustakin söi palan pois.

Ja aamusella auringon
Huh
Auringon se nielaisi!
Ja suunsa poltti pahasti!

(lavastettu kuva, vahinko oli tapahtunut jo aiemmin)
    


Ja loput runosta täytyikin kaivaa Taimin suusta ulos! 
Taimin lempikirjan, lempiruno on nyt rakastettu puhki.
 Sivu on entinen.
Harminpaikka!
Taimi oli kerennyt tänään jossain lomassa
kenenkään huomaamatta
lukemaan ihan ominpäin Tiitiäisin kirjaa ikävin juonenkääntein.



 Me teimme tänään ekaa kertaa kotitekoista kebabbia. Kyllä onnistui muuten hyvin, ja maha tuli täyteen. keittelin paseeratuista tomaateista ja tuoreista yrteistä kastiketta puolisen tuntia lihaa varten, ja liha muhi uunissa peräti 4tuntia.

 

Lihapötköt eivät ehkä ole visuaalisesti niitä kaikkein kauneimman näköisiä. Mutta kyllä tuo annos lautasella näyttää ihan kebabille!


Ja kyllä Taimikin sai tänään muutakin syötävää kuin kulttuuria!

keskiviikko 18. syyskuuta 2013

Aa tuuti lulla, anna pissin tulla...


Tänään päästiin iltapäivästä lähtemään Imatralle mummin syntymäpäiville. Olin tehnyt, (siis Taimi ja Ville oli tehnyt) synttärikortin johon he painoivat omat jalan jälkensä. Niin Miksi aina mummit saisi vain lapsenlapsiensa jalanjälkiä? Ville tykkäsi kovasti taiteellisesta ilmaisun vapaudesta ja astui ennakkoluulottomasti jalkansa kartongille.
Kortista tuli hauska, kengännumero jotain 47, ja Taimin pikkuruinen räpylä... Kortti taitaakin vilahtaa hitusen yhdestä alla olevista kuvista isomummin ja Taimin takana olevalta pöydältä.

Kerkesimme käydä myös 100vuotiaan isoisomummin luona rupattelemassa niitä näitä, ja esittelemässä vauvan uusimpia "temppuja". Taimi olisi tykännyt maistella isoisomummin lehtikoria turhankin innokkaasti. Kamera jäi tietysti autoon tältä kyläilyltä.

Jonkin verran vaisu Taimi ehkä oli koko vierailun aikana, sillä iltapäiväunet jäi lähes nukkumatta, ne Taimi nimittäin mielellään nukkuisi siinä kuuden maissa illasta. Nyt olimme juuri tuohon aikaan mummilassa. Toinen isomummi laittoi mukaan vielä tekemiään herkkulihapullia huomiseksi ruuaksi, jipii! Mummeja nähtiin taas niin paljon että menee jo kohta  tarinassa sekaisin isot ja pienet mummit.

Huomenna ollaan ilmeisesti menossa iltapäivästä tulevan kaason kanssa liimailemaan pöytäliinoja lisää. 8/20 tehtynä siis jo aikaisemmin. Kaaso on lähdössä Vietnamiin viikonloppuna, niin jää hetkeksi askartelut syrjään. Taidan ottaa Taimin mukaan, sillä mennään mummolaan liimailemaan, mummo saa hoitaa Taimia sillä aikaa.

Tämän päivän kuvissa Taimilla oli (taas) vauhtipäällä, joten hieman tärähtäneitä kuvia, vaan kyllä se tunnelma välittyy, vaikka ei ihan priimaa aina olekaan! Ei aina jaksa leikkiä mestarivalokuvaajaa !

Taimi valvoi vielä kotona noin yhteentoista ennekuin nukkumatti saapui. Vähän oli energiaa siis, kun automatkalla kotiin, se nukahti noin puoleksi tunniksi.
Nyt illalla kotiin tullessa Taimin vaippa oli fuskannut jo toistamiseen tälle päivälle, pitää kokeilla niitä housuvaippoja, jos ne pysyisi paremmin paikoillaan vauhdikkaassa menossa. Meinaa loppua vaatteet kesken, kun niitä sotketaan ruualla ja pissillä.
Ärsyttää muuten kun Taimilla on ihan muutamat valkopohjaiset vaatteet, tai sanotaanko että oli, ei meillä ikinä kerry valkopyykkiä niin paljon että ne saisi pestyä samassa koneellisessa.
Tai sitten saisi odotuttaa niitä paria valkoista paitaa kuukauden likakorissa jos ne mielisi valkopyykkiin saada.
Niin siis ne on nyt kaikki harmaita kuten arvata saattaa. Hohtavan valkoinen olisi niin kaunista, ja väripyykissä ollut valkoinen taas hirveän näköistä... Joko täytyy unohtaa vaaleiden vaatteiden osto, tai sitten alkaa ostaa pelkästää vaaleaa, jotta sitä valkopyykkiäkin alkaisi kertymään.

Isi kävi tässä vaihtamassa yöpuvun ja yövaipan Taimille, isi sattui unohtamaan tästä haastavasta tehtävästä vain yhden pienen seikan, nimittäin sen vaipan. Taimi söi yöpuvussa tuttipulloa sohvalla sylissäni unta kehräten, kun isot lämpimät pissit alkoi valua pitkin reisiä... Miten isi voi pukea vielä yöpuvunkin huomaamatta että vaippa puuttuu? Ja se toinen yöpuku tietysti oli pesussa, kaapista kaivettiin esiin jo numeroa liian pieni yöpuku, kyllä siinä vielä yhden yön kai nukkuu :)



 Pienet torkut automatkalla.

 Mummilla oli ollut ikävä.

 Ketä sieltä tulee?

 No moi moi!!

isoPappa polvistui kuulemma aika harvan neidon edessä.

 pikkuPappa hypyttää neitoa.

Tässä me kuunnellaan mitä ne selittää.

Kummisetä uskalti ottaa hurjan Taimin syliin riekkumaan.

  isomummi ja Taimi on vallattomalla tuulella.

Hyppii hyppii!



 Kättä päälle!



Tättärää sullekin!