lauantai 20. heinäkuuta 2013

Hulinaa ja tohinaa

Tänään olimme ihan kaksistaan Villen kanssa minun lapsuudenystäväni häissä, ja Taimi oli meillä kotona mummin ja papan valvovien silmien alla hoidossa ensimmäistä kertaa ihan kunnolla. Mummi ja pappa kerkesivät hoitaa Taimia puolikkaan päivän ajan, sillä hääjuhlien ilta-karkeloihin emme enää tohtineet jäädä kovin myöhäiseksi, mutta juhlien tärkeimmät kohokohdat kuitenkin nähtiin, ja ihanat häät olivatkin. Morsian oli täydellisen kaunis ja kakku oli mahtavaa! Koko juhlista ei minulla ole moittimisen sanaa. Juhlien ajan oikeastaan tuli fiilisteltyä myös omia tulevia häitä,  jotka olisi tarkoitus järjestää ensivuoden kesällä. Tänään siis olikin hyvä jo hieman poimia ideoita omiin tuleviin häihin.

Ajatuksia.
Minun morsiuspuku voisi olla valkea, muttei ihan tavanomainen kuitenkaan. Toisaalta taas Ville voisi pukeutua valkoiseen ja minä tummaan, ikään kuin roolit ristiin..
Punaista en halua päälleni omiin häihin, paitsi ehkä pinkkiä? Jaa-a vaikea sanoa mikä on lopputulos, ehkä nyt syksyn aikana voisi pukua käydä katsomassa ja miettiä millaisia muutoksia siihen tulisi tehdä, jotta hääpuku olisi itselle mieluinen ja oman näköinen. Haluan ehkä kuitenkin ennemmin yllättää ja shokeerata epäsovinnaisella,  kuin luottaa turvalliseen klassiseen valintaa. Taas toisaalta perinteet, ne perinteet ovat omalla tavallaan minulle tärkeitä. Hääpuvultani voi siis odottaa lähes mitä tahansa, mutta luultavasti yritän välttää sitä turvallista valintaa.

Pidän enemmän luonnonkukista ja huolettomista kimpuista, kuin ns.jalostetuista kukista ja tiukoista ja hiotuista asetelmista. Unohtui kuitenkin tänäkeväänä istuttaa morsiuskimpun kukat ensivuodeksi äidin puutarhaan. Jospa häitä vietettäisiinkin alkukesän syreenejen aikaan? Tai ehkä hääkimpussa on syksyn pihlajanmarjoja?
Tykkään enemmän rosoisesta, kuin siloitellusta tyylistä. En kaipaa ohjelmaa enkä hääleikkejä, vaan hyvää ruokaa ja juomaa sekä kauniin ympäristön ja läheiset ihmiset. Kaikki muu on vain plussaa.
Musiikkia häihin olisi saatava, mutta bändin puuttuessa se hoituu musiikkisoittimesta. Runot ja musiikki ovat sydäntä lähellä. Hartaasti toivon ettei hienostelun kankeus vaivaa häissämme, vaan tilaisuus sopisi meille kaikille, myös vähemmän hienoille etikettimoukille. Sillä kelle me pokkuroitaisiin paitsi itsellemme?

Tulevana syksynä olisikin hyvää aikaa alkaa miettiä hääbudjettia ja pakollisia hankintoja. Kaikessahan voi säästää, ilman että se heijastuisi häiden tunnelmaan. Less is more-vähemmin on paremmin.

Tämän päivän häissä häälahja toivottiin häämatkarahana. Meidän häissä lahjarahan voisi kai toivoa sijoituksena avioliitto autoon , hah! Noh, oikeasti joskus toivoisi meidän autoon enemmän ovia ja vähemmin säädettävää. Mutta se ei varmaan Villeä miellyttäisi.
Häämatkan sijaan kyllä itse mieluummin sijoittaisin tässä elämässä, johonkin oikeasti tarpeelliseen. Taimia ei kuitenkaan raaski jättää vielä pitkäksi ajaksi hoitoon, eikä yksivuotiasta tahdo kauas lennättää lomallekaan.
Tähän aiheeseen palataan vielä lisää.

Taimin hoitopäivä meni ilmeisimmin hyvin, ja Taimi kerkesi esittää monia puoliaan!
Ohessa tilannekuvia Taimin mummi&pappa päivästä kun isi ja äiti olivat juhlimassa










Ei kommentteja:

Lähetä kommentti